Tutustu artikkeleihin, paremman elämän puolesta!

Tyytymättömyys on uuden alku!

Näytetään nimikkeet avainsanan mukaan: alkoholisti

sunnuntai, 15 lokakuu 2017 12:38

Alkoholistin muutoksesta

Alkoholisti ei täytä ihanneihmisen tunnusmerkkejä tämä ajatus koskettaa kaikkia myös minua. Ajatus "huonosta ihmisestä" hyväksytään poikkeuksetta, mutta alkoholistin on muistettava itsensä takia, että tästä maailmasta tuskin löytyy ainuttakaan ihmistä joka nämä täydellisen ihanneihmisen tunnusmerkit täyttää. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilönä (myös minä) meillä ihmisillä on omat myönteiset ja kielteiset piirteet (tunteet) nämä hallitsevat meitä elämässä ja käyttäytymisessä enemmän tai vähemmän voimakkaasti.

Julkaistu kategoriassa Alkoholismi
perjantai, 14 huhtikuu 2017 08:49

Olen alkoholisti, myöntäminen

Olisi ollut erittäin järkevää lopettaa juominen siihen ensimmäiseen kertaan kun havaitsi alkoholin vahingollisuuden eikä kokea jatkuvaa tuskaa ja ahdistusta, sekä menettää kaikkea. Mutta minun oli, kuten monien kaltaisteni näin vain on tapahduttava mentävä tarpeeksi syvälle henkiseen ahdinkoon. Niin syvälle, että tuntee sisäisen hädän ja ahdistuksen voimasta olevansa tulessa vapisevan ja hikoilevan omaa avuttomuutta. Voin vakuuttaa on niitäkin harvoja yksilöitä jotka ovat pystyneet aikaisessa vaiheessa lopettamaan juomisensa ja aloittamaan raitistumisen riemun heidän ei tarvinnut kokea jopa vuosikymmenien juomisen ”helvettiä”. Minun ahdinkoani lisäsi juomisesta aiheutuneet huonot seuraamukset, näidenkään jälkeen en ymmärtänyt tarvitsevani apua. En koskaan käsittänyt kaaoksen keskelläkään etten yksin koskaan tulisi voittamaan alkoholin tuhoa sisälläni enkä saavuttamaan uudenlaista elämää johon ei alkoholi sisälly.

 Pystyäkseni ottamaan avun vastaan, sekä luomaan raittiudelleni vakaan pohjan oli minun hyväksyttävä olevani alkoholisti ja lisäksi tämä pystyttävä myöntämään muillekin. Ymmärrän tietysti tänään, ettei suinkaan ole ihmisen heikkoutta myöntäessään olevansa alkoholisti, vaan osoittavansa suurta rohkeutta tehdessään näin. Myös tämä rohkeus on oleva pelastus. Kuitenkaan ensimmäisen ”minä olen alkoholisti” lauseen sanominen ei ollut helppoa, vaan yhtä myrkkyä. Tästä lausumastani sanasta ”olen alkoholisti” tuli minun elämäni raunioihin se perusta jolle pystyin rakentamaan uuden elämän. Myöntäessäni epäonnistuneeni elämässäni saavutin hiukan nöyryyden siementä jota myöhemmin tulin tarvitsemaan runsaasti. Tämän nöyryyden oppiminen auttoi sisäisen tulen hiipumiseen, nöyryys syrjäytti epätyydyttävän elämäni. Nöyryyden avulla saavutin ihmissuhteisiin rakentavaa voimaa, ihmissuhteisiin jotka olin omalla itsekkäällä elämälläni tuhonnut totaalisesti.

Minun kurjuuteni alkoi antamaan periksi  tutustuessani edes vähän itseeni, lisäksi opin tämän myötä omat virheeni tunnistamaan. Aloin helpommin suorittamaan päivittäisiä askareita hyväksymällä itseni, opin olemaan ihminen siinä kuin muutkin. Aloin myös saamaan oikeat mittasuhteet sen hetkiseen tilaani, sillä annoin materiaalille yhä vähemmän arvoa. Tämän arvon alentaminen ei mitenkään ollut helppoa, koska jatkuvasti vaatimukset sisältäni pyrki purkautumaan tekoihin sekä ajatuksiin niistä. Opettelin väkisin tyytyväisyyttä elämääni, sillä olihan tilani paljon parempi, kuin aiemmin juodessa. Uskon totuuteen, että juomisen myötä asiani menevät aina vain huonommaksi mitä ne ovat tällä hetkellä. 

Julkaistu kategoriassa Alkoholiongelma
perjantai, 22 huhtikuu 2016 18:55

Joustamattomuus perheessä

Alkoholistin kamalampia suhtautumisia omaan perheeseensä mielestäni olisi joustamattomuus ja jääräpäisyys. Olen aina pelännyt muutoksia elämässäni, koska nämä sotkisivat oman rutiinin mihin olen rakastunut, siksi pidänkin siitä kynsin hampain, jääräpäisesti kiinni. Kotonani vaimoni mielipiteitä en halua kuunnella, ellei niillä ole yhteyttä omien ennakkokäsityksieni kanssa. Teen tietoisesti riidan vaimoni ilmaistessa näkemyksiä, jotka eivät käy yksiin mielipiteeni kanssa. Suuttuessani alan huutamaan ja käyttäytymään uhkaavasti, mielestäni haluan ehdottomasti alistaa perhettäni oman näkemykseni ja elämäntapani taakse. Alkoholistina en ymmärrä keskinäisen kunnioituksen merkitystä, jonka avulla pystyisin saavuttamaan yhteisymmärryksen perheessäni.

Keskustelu kosketus on lähes mahdottomuus alkoholistille, puhumattakaan järkevästä, sekä rakentavasta ajatusten vaihdosta, se on varmasti sula mahdottomuus. Alkoholistille jääräpäisyys joustamattomuudessa on todellinen vitsaus elämässään, ehkäpä sairaus sairauden sisällä. Luulen jääräpäisyyden lähtevän omasta ajattelustani, sekä sitä myöten leviävän muualle elämäni alueille. Nämä tapahtumat siellä kotonani varmasti kylvää ikävystymisen, ahdistuksen, masennuksen ja pahan olon siemenen kaikkiin perheenjäseniin. Varmasti lapseni, miksei vaimonikin näillä alistamisilla saavuta heikon itsekunnioituksen. Jos lapseltani myös vaimoltani kiellän omien mielipiteiden kannustavan tapahtuman, rakennan heidän tulevaisuudesta pelkoihin nojaavan rakennelman, jota itse alkoholistina poden hirmuisesti.

Minun elämä perustuu alkoholistina kaiken kokevana pelkona, pelko on elämässäni suurin syy alkoholismiini ja yleensä juomiseeni. Näillä alistamisillani, sekä joustamattomuudellani siirrän lapsiini saman sairauden kuin itselläni on, ehkäpä tässä on perussyy alkoholismin sukurasitteelle. Ehkei tämä johdu niinkään geeneistä vaan ennemminkin elämän olosuhteista missä kasvunsa saavuttaa. Sairaus tarttuu, siihen sairastuu koko perhe, alkoholisti pitää siitä huolen omalla jääräpäisyydellään.

Ajatellessani tällaisen elämän ympäristön vaikutuksessa kasvanutta nuorta, kuinka hänestä helposti tulee perinnöllinen alkoholisti. Mielestäni hänelle on tällaisen Isän tai Äidin kasvatuksellisena kasvuympäristönä annettu perinnöksi samat alkoholismin henkiset  oireet, jotka ovat koko perhettä hallinneella vanhemmalla alkoholistilla. Kun sitten tällainen ahdistunut, alemmuudentuntoinen, heikolla itsetunnolla varustettu nuori ottaa ensimmäisen humalansa, saavuttaa hän juomisen tuntemuksena heikon, mutta silti kiihottavan ylemmyyden tunteen. Hän tuntee, kuinka ahdistus väistyy humalaan tultaessa. Jatkaessaan tätä juomistaan alkaa hän helposti, sekä tietoisesti poistamaan alemmuuden tunteen, myös vahvistamaan heikkoa itsetuntoaan. Hän alkaa tuntea alkoholin vaikutuksessa parempaa tuntemattoman kohtaamiskykyä. Tämä lapsi ryyppäsi samoihin asioihin, kuin vanhempansa, uskon vahvasti hänen olleen ensimmäisestä ryypystä alkoholisti, siis riippuvainen alkoholiin. Mutta ymmärrän, vasta vuosien ehkä vuosikymmenien jälkeen tämä selviää hänelle, sekä tietysti aikaisemmin ympäristölle.

Jatkan tätä tarkastelua kohdaltani, sekä jääräpäisyyteni sairautta. Minähän vieroksutan kaiken elollisen tällä suhtautumistavallani ympäriltäni. Lisään varmasti rakkauden kuolemista itsestäni, sekä muiden kohdistamisessa puoleeni tätä kalleinta elämän eliksiiriä. Joudun jälleen eristäytymään elämän asenteeni vuoksi. Masennukseni lisääntyy, kaiken menettämisen pelko tarttuu mieleeni, näiden seurauksena alan yhä enemmän tarkkailemaan ympäristöäni, jääräpäisyyteni ja alistamisvimmani lisääntyy. Tekojeni tuloksena perheeni kokee elämänsä vaikeammaksi, sekä ahdistuneeksi päivä päivältä lisääntyen. Jos perheeni haluaa vapautta, on heidän ehdottomasti vastustettava tyrannia. Tämäkin seuraa ennemmin tai myöhemmin. Viimeistään silloin kun lapset ovat kasvaneet isoimmiksi ja vahvemmiksi.

Kun ajattelen sitä mahdottomuutta lähestyä itseäni toisten ihmisten taholta, sekä ennen kaikkea ammattiauttajien vaikeutta saada itseäni avautumaan. Luulen perin pohjin miettiessäni tätä suhtautumistapaani näihin ammattiauttajiin lähtevän kyvyttömyydestäni sietää heidän tietonsa määrää. Kaikki mikä viittaa aivoihin ja lukeneisuuteen, oppimiseen yleensä luo kauhua, sekä sulkeutuneisuutta sisälläni. Yksinkertaisesti pelkäsin kohdata sellaista mitä ei voinut käsin kosketella. Joustamattomuuteni, sekä jääräpäisyyteni ei hyväksynyt sitä mitä en voinut nähdä. Tällä näkyvällä olisi ollut ainoastaan mahdollisuus rikkoa omat väärät mielipiteeni. Pelkoni olevani väärässä ajaa sulkeutuneisuuteen, olenhan niitä ihmisiä joiden pitäisi ymmärtää, että pystyäkseni päästämään sisälläni olevan ahdistuksen ulos, sen alkavan avaamalla oven sisäänpäin.  

Julkaistu kategoriassa Alkoholiongelma
perjantai, 22 huhtikuu 2016 18:25

Eroon syttyminen

Joskus kauan sitten kumppanin kanssa iltaa yhdessä viettäessä, tästä illasta syntyi eron siemen. Jouduin tuska sisälläni seuraamaan toisen tekemisiä alkoholismi nimisen sairauden vaikutuksesta. Sillä myös minä vaikka olen itse alkoholisti, tosin jonkin aikaa ollut raittiina olen elänyt jonkinlaisen ympyrän omassa elintilassani, koska nyt omalle kohdalleni on kohtalo luonut samat puitteet kuin aiemmin joku muu on kokenut samat asiat minun aiheuttamanani. Sain tilaisuuden jos tulevaa kokemustani niinkin voisi edes leikillään kutsua, katsoa alkoholistin elämän peiliin toisen esittäessä itseäni elävässä muodossa.

Läksimme toiselle paikkakunnalle oikein tanssiravintolaan iltaa viettämään. En ymmärrä miksi siihen edes suostuin? Mielessäni ajattelin tähän suostuessani kokevani jotakin uutta kaveristani (olin utelias) toimiessaan näissä paikoissa. Sitä uutta sitten tulikin kroppakaupalla oikein mielipahojen kera. Muutaman viinalasin jälkeen kaverini alkoi näyttämään merkkejä kuinka hyvin omaksui tämän valheellisen elämänmuodon.

Hän alkoi suhtautumaan minuun välinpitämättömästi koska olin jonkinlainen este hänen viihtymiselleen täällä. Kiinnostuksensa minua kohtaan hälveni jokaisen rokin jälkeen tasaisesti. Hänen kiinnostuksensa muita miesasiakkaita kohtaan virkistyi sitä mukaan kun jokin vain ilmaisi hänelle miellyttäviä asioita. Näillä herroilla lieneekin ainoastaan kiinnostus sinne viihdyttämisen puolelle, mutta kaverini piti heitä kivoina muutaman lipevän lauseen jälkeen. Minusta alkoi tuntua, kuinka hän oli joillekin vieraille miehille jopa helppo nakki.

Olikin tuskallista seurata vierestä, mitä enemmän hän joi, viinaa litki jatkuvasti, sitä sairaammaksi teot tuli. Tyypillinen suhtautuminen häneltä viimeinkin tuli kun hän lausui kylmästi minulle, että saisin painua vaikka helvettiin sillä hän aikoo jäädä sinne. Tämä oli sitä mitä aikaisemmin sanoin, aloin olemaan este hänen vapaudelleen, joka kasvoi kasvamistaan juomien tyhjetessä. Huomasin pöydässä istuessamme kuinka hänen kauneutensa alkoi rupsahtamaan alkoholin määrän myötä. En voi sanoa hänen olleen kaunis näky missään muodossa. Kuitenkin hän käyttäytyi hyvin äänekkäästi, koska tyhmyyttään halusi kuitenkin esittää kapakan kauneinta ja fiksuinta naista. Tämä kokemus olikin jotakin käsittämättömän hirveää, aloin mietteissäni muistelemaan, kuinka itse olin samanlainen käytökseltäni ollut samanlaisissa tilanteissa ja paikoissa.

Viereisissä pöydissä muutkin jotka olivat hiukan maistaneita, silti kiinnitti epäterveeseen käyttäytymiseen huomion, joka tapahtui meidän pöydässä kaverini ollessa päätähti. Itselläni aika alkoi käydä jopa niin vaikeaksi, että kävi ryyppykin mielessäni mutta voitin ajatuksen helposti verratakseni tapahtumaa juuri sillä hetkellä siellä, sillä olisin varmasti samanlaisen sairaan paskan keskipisteessä ottaessani tämän ryypyn. Olisin pystynyt loppujen lopuksi jättämään hänet sinne kapakkaan, mutta odotin ystävyytemme tähden, en voinut jättää häntä helpoksi saaliiksi. Se kuinka pullon ote ja siihen liittyvä elämä on ottanut lujan otteen hänestä niin kuin minustakin joskus aikoinaan. Vaatiikin se romahdusta myös häneltä huomatakseen oman pienuutensa, sekä nähdäkseen kahlaavansa paskakasassa.

Kuinka usein itsekin krapulassa vannoin sen olleen viimeinen kerta ja kuinka usein aloin uudelleen. Yleensä alkoholisti tulee huomaamaan asiat kohdaltaan vasta sitten, kun ne todellisuudessa ovat jopa myöhäistä. Uskonkin tähän totuuteen nojautuen, kun olen pois hänen elämästään. Siihen havahduttuaan alkaa hänellä yrittämiskipinä löytymään oman etunsa vuoksi. Toivon sitä kaikkien vaikeuksienkin jälkeen sillä osaan ymmärtää häntä omien kohtaloideni kautta siksi vain ystävänä sallin hänelle paremman huomisen.

Olen joskus kirjoittanut valinnoista jotka edesauttaa omaa raittiuttani, myös niistä kipeistä valinnoista joita joutuu tekemään. Nytkin joudun ratkaisemaan edellä kertomani asian johdosta kohdallani olevan ihmissuhteen tärkeyden. Sillä itse katson olevan tärkeää oman raittiuteni jatkuvuudelle, että olisin erossa tästä suhteesta, sillä en varmasti kykene rakentamaan raitista elämääni näissä raskaissa yhteyksissä joita alkoholisti kaverini aiheuttaa.

Tiedän kuinka pitkä matka on raitistua ja kuinka vaikeaa se on. Koska kaverillani ei ole raittiuden kokemusta voisin kuvitella häneltä vievän vuosia kuntoutumiseen, kunhan ensin aloittaisi raittiuden eteen tekevän työn.

Siis on riski jäädä katsomaan hänen olematonta raitistumistaan, olisikin eri asia jos hän olisi ollut raittiina ja näin aloittanut tämän toipumisensa. Tämä valinta jonka nyt olen joutunut tekemään, on raskas koska kuitenkin itselläni on suhteessa osittain riippuvuus suhdekin, mutta näin tulee käymään, että tulen jättämään hänet oman terveyteni takia.

Myös aikoinani (kauan sitten) tässä kirjoittamani valinnan seurauksena läksin eri teille kaveristani ja varmasti olin päätynyt oikeaan ratkaisuun jonka myöhempi elämäni on osoittanut. Kuitenkaan tämänkaltaisten ratkaisujen teko alkoholistille ei ole helppoa koska yleisimmin tekee väärän valinnan, johtuen omista kuvitelmista kuinka muualla ja jopa toisen henkilön kanssa olisi helpompaa, sekä parempaa elämistä. Valinnoissa kuten elämässäkin on riskinsä on vain uskallettava ottaa askeleita näitä kohti, silti muistettava, kuinka tuuleen kylvämällä saan myrskyä niittää

Julkaistu kategoriassa Alkoholiongelma
lauantai, 17 lokakuu 2015 11:08

Päihdeongelma tunnistettavuudesta

Päihderiippuvuus

  • Sairaus, kliinisesti tunnistettava tila, joka vaikuttaa ihmisen fyysiseen, psyykkiseen, henkiseen ja sosiaaliseen olemukseen
  • Pysyvä, vähitellen etenevä ja johtaa hoitamattomana kuolemaan
  • Kuka tahansa voi sairastua alkoholismiin, tosin alttius sairastumiseen on periytyvä
  • Etenemiseen vaikuttavat ympäristötekijät ja käytetty päihde
  • Riippuvuussairauteen kuuluu oman ongelman kieltäminen
  • Riippuvuuteen kerran sairastuneella on taipumus siirtyä riippuvuudesta toiseen

Sairauden piirteisiin kuuluu pakonomainen halu tai himo käyttää ainetta, heikentynyt kyky hallita aineen käytön aloittamista, määrää tai lopettamista, vieroitusoireet, sietokyvyn kasvu, aineen käyttäminen muuttuu elämän keskeiseksi asiaksi ja sen käyttö jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista. Lähde:Myllyhoitoyhdistys 

MERKKEJÄ

  • Alkoholin haju hengityksessä, verestävät silmät, tarpeeton pastillien syöminen
  • Huonovointisuuden selittely
  • Korostetun harkittu käytös (salaamispyrkimys)
  • Hermostuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys
  • Läsnäolon ja vireyden puute
  • Huono koordinaatio, horjuva tai hervoton olemus
  • Karkea, vihainen tai muuten työpaikalle sopimaton käytös
  • Poistuminen työpaikalta ilman pätevää syytä

Lähde: Työterveyslaitos 

RISKIKÄYTÖN SEURAUKSIA TYÖPAIKOILLA 

  • Poissaolot
  • Vaaratilanteet
  • Tapaturmat
  • Henkilöstön ristiriidat
  • Työnjohdolliset ongelmat
  • Salassapito- ja luottamusongelmat

Lähde: Työterveyslaitos

Julkaistu kategoriassa Alkoholismi
maanantai, 20 heinäkuu 2015 10:54

Alkoholismi paheneva sairaus

 Lääketieteessä alkoholismi määritellään alkoholin pakonomaiseksi, runsaaksi käytöksi, johon liittyy taipumus annostuksen suurentamiseen. Suomessa alkoholisteja arvioidaan määritelmästä riippuen olevan n. 30 000-100 000 ja suurkuluttajia sitäkin enemmän. Alkoholismi on vakava sairaus, joka johtaa ennenaikaiseen kuolemaan, fyysisiin, psyykkisiin ja taloudellisiin ongelmiin sekä ihmissuhdevaikeuksiin. Miksi alkoholista on kaikista haittavaikutuksista huolimatta niin vaikeaa päästä eroon? Entä miltä raittius tuntuu lukuisten viinanhöyryisten vuosien jälkeen? 

 Alkoholismi on siis vakava sairaus, joka johtaa hoitamattomana ennenaikaiseen kuolemaan. Alkoholisti on tähän sairastunut ihminen. Alkoholismi kehittyy vähitellen vuosien aikana. Sairastumisen edellytys on alkoholin säännöllinen tai runsas käyttö. Sairastumiselle voi altistaa perintötekijät. Tällöin sukulaisten joukossa on alkoholiongelmaisia. Ratkaisemattomat ristiriidat ja tunne-elämän vaikeudet voivat myös johtaa alkoholin liikakäyttöön ja siten alkoholismiin.

 Alkoholisti ei pysty itse säätelemään alkoholin käyttöään vaan alkoholi säätelee ja määrää häntä enemmän kuin hän itse. Hänellä on pakonomainen tarve saada alkoholia hinnalla millä hyvänsä eikä hän pysty lopettamaan sen käyttöä kuin vasta äärimmäisessä tilanteessa. Alkoholistin perheessä elävä lapsi on aina turvaton, koska pelkää alinomaan, milloin alkoholin tolkuton käyttö alkaa ja sen myötä usein riita ja väkivalta.

 Alkoholismi on yksilön sairauden lisäksi myös koko perheen ja lähi-ihmisten sairaus, josta kaikki kärsivät. Liian usein puhutaan yksilön henkilökohtaisesta ongelmasta vaikka se koskettaa monia muita ihmisiä. Tämän vuoksi alkoholismista parantumiseen tarvitaan paitsi yksilön, myös koko perheen ja lähiyhteisön tahto. Alkoholismi ei ole myöskään kenenkään syytä. Siksi syyllistä ei kannata etsiä. On vain etsittävä keinoa ja apua parantua. 

Julkaistu kategoriassa Alkoholismi
maanantai, 20 heinäkuu 2015 10:14

Itsesääli, elämän vaikeus

 Monien erilaisten asioiden epäonnistuttua vaivuin vääjäämättä itsesääliin. Itsesääli on vieroitettavien listalla numero yksi. Keskustellessani kaltaisteni kanssa, havaitsin kaikilla alkoholisteilla itsesäälin olevan tavanomaisen yhteneväisempi. Ehkäpä itsesääli on yhdistävä tekijä taudin lisäksi kaikille alkoholisteille. Sitä löytyy meistä jokaisesta hyvin samantapaisena. Ehkä kaikki muut persoonalliset vajavaisuudet, sekä yliherkkyydet ovat enemmän persoonallisempia, kuin itsesääli. Itsesäälillä on monta muotoa persoonasta riippuen. Alkoholisti kohtaa itsesäälin vaikutukset päivittäin useasti erilaisissa tilanteissa. Juuri tämä itsesääli aiheutti voimakkaita tunne-elämän ailahduksia, jotka taas pitivät kehoni epävarmassa ja vapisevassa otteessa.

 Jos olin hautajaisissa (kaverini, tutun) sain parhaat itkut, kun kuvittelin hautajaisia omikseni ja kuinka muut olisivat kuvitelmissani surreet minua, tätä ajatusta lietsoessa saavutin krokotiilin kyyneleet. Kaikissa tilanteissa liitin itseni kohdakkain tapahtuvien asioiden sekamelskassa, yhdistin niihin itseni aina kiinteästi omissa kuvitelmissani. Oli kyseessä iloinen asia häät, veikkausvoitto, uusi auto, uusi koti, tai uusi vene kytkin niihin itseni jopa kateudella ja tämän myötä itsesäälin lonkerot ottivat minut valtaan.

 Aloin näistä kavereitani ja ystäviäni kohdanneista hyvistä asioista luomaan itselleni itsesäälin taivasta, koska minulle mielestäni muiden syiden kuin omien seurauksena ei ole mahdollisuutta kohdata samaa onnen hetkeä. Itsesääliä lisää tietoisuus kaiken oman menettäminen (omaisuus, ihmissuhteet, kaikki mahdollinen), sekä toisten ihmisten suhtautuminen minuun. Saavutan taas krokotiilin kyyneleet ja kaverini tai läheiseni uskoo vilpittömästi minun iloitsevan hänen kohtaamaansa onnellista asiaa.

Itsesäälin seurauksena olen hyvä surija, sekä iloitsija.

Julkaistu kategoriassa Alkoholiongelma
maanantai, 20 heinäkuu 2015 00:14

Hengellinen herääminen

 Sinä päivänä, kun myönsin olevani alkoholisti, sain sisälleni ensi heräämisen hengenelämän alueella. Tämä on tärkeä askel raittiuden tiellä. Se on sanoakseni ensi askel, lahja ensi heräämiselle. Ja saadakseni lisää näitä hengenelämän lahjoja on minun kyettävä jatkamaan raittiuttani. Minun on pystyttävä luopumaan entisestä elämästäni, elämäni joka ei onnistunut, siihen uuteen elämään jolla on mahdollisuus onnistua missä olosuhteissa tahansa.

 Sille elämän muutokselle ei ole ratkaisevaa onko minulla aineellista menestystä tai epäonnea, eikä ole riippuvuutta ilon tai tuskan vaikutuksiin. Sillä olen saanut avata suuren mahdollisuuksien oven elämälleni tällä omalla heräämiselläni. Mutta minun on jatkettava omaa heräämistäni saadakseni jatkaa mahdollisuuksien elämää. Tätä heräämisen jatkumista auttaa suurelta osin keskustelut kaltaisteni kanssa tai siellä mistä apua haluan ottaa, nimenomaan ”haluan”! 

Omalla heräämisellä tarkoitan tässä yhteydessä elämäntäyteisyyden tilaa, tilaa joka on elinvoimaista sekä lujaa psyykettä jolla saavutan myönteisiä tunteita sekä selkeää mieltä, herääminen vapauttaa pelon terrorista joka vainoaa herkeämättä.

Julkaistu kategoriassa Alkoholiongelma
maanantai, 20 heinäkuu 2015 00:01

"Vaihtaa" huonot teot ja aika

 Kun ajattelen omaa alkoholismiani, mikä tiettävästi on sairaus "tietysti on". Vaikka aikaisemmin olen katkerana sanonut olevani ylpeä ja kiitollinen tästä "taudista" saamieni arvojen rakentumisesta elämääni. Kuitenkin tarkemmin ajatellessani asiaa olisi aivan mieletöntä olla kiitollinen jostakin sairaudesta joka kuluttaa voimavarojani raastavalla tahdilla.

Romanttinen laulun sanoma, "etten päivääkään vaihtaisi pois" jne., omalta kohdaltani en pidä tätä sanomaa minään lujana vakaumuksena sillä minä vaihtaisin kaiken huonon kokemani mahdollisuuden ilmaannuttua. On otettava tähän tarkastelun kohteeksi juomiseni huonot puolet kohdistuen lähimmäisiini saisin tällä vaihtamisella mahdollisuuden poistaa heihin kohdistuvat väärät tekoni.

Tietysti sanomalla pyritään kertomaan, kuinka tämän tuskan kasvattamisen seurauksena on saavutettu määrätty henkinen kasvu, jota kenties ei muuten olisi saanut. Vaihtamiseni kautta minulla olisi aivan samaan kasvuun mahdollisuus, vain toisenlaisin kohtaloin.

 Kyse on vakavasta taudista, joka kuluttaa voimiani koko elämäni ajan. Tämän hyväksyminen on vaatinut minulta suurta nöyryyttä, sillä minä kuulun niihin perusylpeisiin joiden ei kuuluisi saavuttaa tätä sairautta,saavuttaa omalla väärllä elään tavalla. Mutta kohdalleni kasaantuneiden huonojen kokemusten, sekä seuraamusten summa, lisättynä valtava sisäinen tuska on minut pakottanut polvilleen.

Saan olla kuitenkin kiitollinen, ettei minun ole tarvinnut juoda itseäni mielenvikaiseksi, eikä tämän seurauksena joutua hullujen huoneelle. Vaikka käsittääkseni tämä ei ole ollut kaukana.

Muistaessani tänään tuskien määrän pystyn olemaan kompastelematta maailmalla, olen sitten missä tahansa. Harhakuviin tilastani itselläni ei ole varaa.

Julkaistu kategoriassa Alkoholiongelma
sunnuntai, 19 heinäkuu 2015 18:38

Aina alkoholisti

 Meitä ihmisiä on kovin erilaisia voimaamme alkoholiin nähden. Itse olen sairaan heikko, alkoholi on minua voimakkaampi. Siksi en myös kuvittele jonakin päivänä pystyväni kohtuulliseen alkoholin käyttöön. Minulla ei voi olla mitään varausta jos aion selvitä ongelmistani ja kyetä elämään alkoholismini kanssa. Luulottelu, että jonain päivänä alkoholi ei vaikuttaisi minuun turmiollisesti on kitkettävä mielestäni heti alkuun, sillä kerran alkoholisti on aina alkoholisti.

 Olen kuullut ihmisen lujasta tahdosta olla juomatta, jonkun ulkoisen tärkeän asian takia. Voin vain kuvitella miten laadukasta raittiutta tämä pakosta raittiina olo on. Tätä pakkoraittiutta kuulemani ystävän kohdalla oli ollut kunnioittavat vuosikymmenet. Mutta saavuttaessaan päämäärän, jonka oli asettanut pakkojuomattomuudelle, siis asia jonka takia oli ollut juomatta, lakkasi olemasta. Hän antautui harhaluulon valtaan, että kykenisi hallitsemaan alkoholin pitkän raittiutensa jälkeen. Hän oli hetkessä samassa pisteessä, kuin vuosikymmenet taaksepäin alkaessaan silloin pakkoraittiuden.

 Vaikka kuinka yritti kerätä voimavaransa lopettaakseen juomisen, ei onnistunut. Hänen kuvitelmansa pystyä juomaan muiden ihmisten tavoin pitkän itsekurin jälkeen petti pahoin. Hän kuoli hyvin pian kykenemättä alkamaan raittiutta uudestaan. Siis kerran alkoholisti, on aina alkoholisti.

Julkaistu kategoriassa Alkoholiongelma
Sivu 1 / 2