Näytetään nimikkeet avainsanan mukaan: heikko itsetunto

maanantai, 20 heinäkuu 2015 09:41

Alkoholistin asioiden hoidon vaikeus

 Hakeuduin miksen myös turvauduin kaikkeen valmiiseen, en pystynyt itse toimimaan oikeastaan koskaan. Minulla ei ollut mitään vastuuta eikä myöskään huolta toisten hoitaessa arkiset askareet, kuten raha-asiat, puhumatta muista tilanteista. Tämä tapa oli kasvanut nuoruudesta lähtien, olin aivan liian ujo sekä arka, niin ja heikko itsetunto oli este tekemisille. Minulla ei ollut oma elämäni missään vaiheessa omissa käsissäni, vaan jossain muualla. Se oli luisunut pois väärän elämäntapani myötä. Eroni seurauksena sain juoda itsesäälin, kaipuun haikailluissa, toiveajatteluissa, peloissa, alemmuuden tunteissa, sekä häpeässä ym. Tämä kaikki voimistui juomisen määrätietoisesti kasvaessa.

 Töillä ei ollut mitään väliä, eikä huolenpito kohdistunut itseeni, kunhan sai alkoholia unohtaakseen kaiken. Juomisestani seurasi niitä yksinäisyyden pelkoja, en voinut asettua omaan kotiini, hakeuduin muualle. Näillä ryypyillä vahvistin jatkuvasti oman tunne-elämäni sairauden voimistumista. Kun lisätään juomisen seurauksena kaikkien alueiden jonkintasoinen yliherkistyminen, olikin seurauksena painajaismainen luhistuminen henkiseen pimeyteen, jossa kolkutellaan hulluuden rajoja.

On aika ottaa omasta elämästä vastuu, sillä kaikki riippuvuussuhteet osaltaan edesauttaa rajan ylittämistä synkkyyttä kohti.

Julkaistu kategoriassa Alkoholiongelma
sunnuntai, 19 heinäkuu 2015 18:31

Ensimmäisiä ryyppyjä

 Aloitin juomiseni tietoisesti poistaakseni alemmuuden tunteen, sekä vahvistaakseni heikkoa itsetuntoani. Join voimistaakseni kaiken tuntemattoman kohtaamiskykyäni. Lisäksi käsitykseni juomisen kuuluvuudesta aikuisuuteen sekä yhteisöön johon kuuluin antoi riippuvuutta alkoholista. Join kuvitelmiin pääsystä muiden yläpuolelle, koska eivät osanneet nauttia alkoholista loppuun asti. Tietysti elimistöni reagoi ensimmäisiin ryyppyihin rajusti, alkoi huimata, voin pahoin, oksensin ylettömästi. Mutta en halunnut antaa periksi, koska olin saavuttanut juomisen tuntemuksena heikon, mutta silti kiihottavan ylemmyyden tunteen. Vaikka elimistöni ei halunnut tätä myrkkyä pakotin sen ottamaan tätä. Tein juomisestani tapa tapahtuman samoissa paikoissa, melkein samoilla kellon lyömilläkin. Pidin tiukasti kiinni omista juomatavoistani.

 Alkaessani raittiuden raskaan tien, minun olisikin muutettava tätä toistuvaa rutiinia elämässäni. Antaessani mahdollisuuden elimistölleni, sekä sisäiselle elämälleni kokea jotakin uutta, alan saavuttamaan todellista nautintoa ilman alkoholia elämässäni.

Julkaistu kategoriassa Alkoholiongelma
sunnuntai, 19 heinäkuu 2015 15:48

Ihannointia alemmuudentunnossa

Alemmuuden tunnon voimasta

 Alemmuuden tunnon voimasta olen helpommin nostanut tuntemiani henkilöitä korkeammalle jalustalle, kuin määrätietoisesti pudottanut heitä omissa luokituksissa. Usein päädyin jopa matkimaan ihailemiani ystäviä. Muistan kerran ystäväni tehneen kotonaan kummia, hänen vaimonsa kertoi kuinka arvostamani henkilö oli juovuksissa hajottanut olohuoneen pöydän irrottamalla siitä jalat. Myöhemmin illalla jatkoi tekemisiään kusemalla olohuoneen nurkkaan. Tämä tarina huvitti minua kovasti, nauroinkin äänekkäästi, joka hieman närkästytti kertojaa.

Kuten kerroin olen kova matkimaan ihannoimiani ihmisiä. Niin myös tässä tapahtui, sillä seuraavan humalani seurauksena pistin oman olohuoneeni pöydän palasiksi. Tiesin tarkkaan miten väärin tein, mutta tehostustarpeeni oli suuri ja tietysti odotin kuinka tästäkin kerrottaisiin, sekä naurettaisiin päälle. Havahduin huomatessani takana tulevaa tönimistä, kun silloinen ystäväni työnsi minua vessaan päin, olin aloittanut kusemisvaiheen. En onnistunut valppaan ystäväni ansiosta. 

 Tätä tapahtumaa voisi kutsua pähkähulluksi toiminnaksi pähkähullulta mieheltä. Mutta minä alkoholistina yleensä­kin liioittelen herkästi omia tunteitani tai viettejäni. Kuten tässäkin ihannoiman henkilöni suorittamia asioita, liioittelin niiden hauskoja puolia minä itse niitä pidin. Näitä pyrin sovittamaan elämääni epätoivoisesti. Ajatusmaailmani näiden tekojen, sekä alkoholin kohtuuttoman käytön seurauksena on kieroutunut siinä määrin, että häiritsee jokapäiväistä elämääni.  Minä kuvittelin ystäväni menevän taas jollekin muulle tutullemme kertomaan tekemiseni, aivan kuin tapahtuma olisi jokin ketjukirje. Uskoin vakavasti, että tapahtumalle olisi naurettu kuten itsekin tein. Ymmärrykseni ei ottanut huomioon sairauteni varjostamana, kuinka tämä vieras henkilö saattaisi pitääkin minua todellisena hulluna, (minkä varmasti olisi tehnyt). Sillä vain harva ajattelee, kuin minä alkoholistina. Olisiko ollut mahdollista, että ystäväni olisi kehdannut kertoa typeryyttäni muille lainkaan. En usko!

Alkoholistina minulla kaikkien elämänarvojen, sekä oppimieni kunnioittamisen rajat ovat hämärtyneet niinkin paljon, että "tehostamallani" ihannoinnilla ei ole järkevää tulosta.

Julkaistu kategoriassa Alkoholiongelma
lauantai, 18 heinäkuu 2015 14:18

Torjutuksi tulemisen pelko

 Olen alkoholistina ajatusmaailmani orja, sillä minä teen tämän vääristyneen ajatteluni seurauksena uskomattomia asioita. Myös näiden ajatuksieni tapahtumien seuraamuksiin pääsen oman lyhytjännitteisyyden ansiosta. Eräs vertaus näihin ajatusteni häiritseviin puoliin elämässäni kuvaa osaltaan miten karmeata alkoholistin ”kontrolloimaton” ajatusmaailma saa aikaan.

 Voisi kuvitella, kuinka matkallani olisi autostani loppunut jäähdytysvesi, myös jokainen autoa käyttävä ymmärtää tämän veden tärkeyden. Huomatessani olevani lähellä maalaistaloa pysäköin auton tienreunaan. Otan kanisterin takakontista, joka minulla on varalla kaikkea epämiellyttävää yllätystä varten mukanani. Katson taloa kohti, jossa ei näy liikettä.

Ajattelen kuinka sieltä saan ilman muuta tarvitsemani veden autooni. Lähdenkin astelemaan taloa kohti, pysähdyn äkisti miettien, eihän siellä ole edes ketään kotona turhaan sinne asti kävelisin ja käännyn takaisin. Muutaman askeleen jälkeen pysähdyn omissa ajatuksissani päätellen, että on mentävä katsomaan onko ketään kotona saadakseni avun, ja heidän avulla pääsen jatkamaan matkaani.

Näin lähden jälleen taloa kohti, ollessani hyvin lähellä järkytyn ajatuksissani, mitenkä minä kulkuri ja tuntematon voisin vettä saada. Näin käännyn suruissani takaisin. Sitten ajatuksissani välähtää kuin salama kirkkaalta taivaalta. Alan ymmärtämään että minun on tavattava asukas varmistuakseni vedestä. Sekä näkisin onko tosiaan kotona ketään. Ellei ihmisiä olisi kotona, voisin hyvin kaivosta sitä ammentaa ilman, että tuntisin tekeväni suurempaa rikosta.

Siksi olen taas kääntynyt kohti taloa, sekä päättänyt viedä asiani loppuun. Olenkin jo ulko-oven kohdalla kohottanut käteni koputtaakseni, mutta sitten saan ajatuksiini käsityksen, etteivät asukkaat vettä kuitenkaan anna suuttuvat vain kun häiritsen pyhäpäivänä. Tämän ajattelutapani seurauksena suutun huutaen ovelle päin, pidä saatanan pihi asukas vetesi en minä sitä tarvitse! Lähden samalla astelemaan kohti autoa, ilman pelastavaa vettä. Enkä varmasti huutoni jälkeen sitä saisikaan. 

Tämän tapahtuman seurauksena jäi minulle suuri ongelma, joka oli ratkeamassa ennen ajatusmaailmani petosta. Tämän ajatusleikin seurauksena voisi kutsua alkoholistin elämän tapaa seuraavasti. Miten ajattelen, saatan myös elää. Lisäksi tämäkin ajatusleikki osoittaa todeksi, torjutuksi tulemisen pelon mitä alkoholistina poden kaikilla elämäni alueilla.

Julkaistu kategoriassa Alkoholiongelma